Drakar! Vi är grymma :)

Minunhan ei pitänyt päivitellä tiuhaan ennen tenttiä. Mutta huomasin, että viimeiset kirjoitukseni ovat olleet todella negatiivisia, joten nyt minun on pakko kirjoittaa, että olen hyperiloinen, koska minulla oli mahtavat treenit tänä iltana! Kilpailuohjelma on rankka, mutta meillä on käsissämme aivan huippuluokan ohjelma ja ihan vain meitä varten räätälöity musiikki. Minulla on tuntemus, että 2010 on meidän vuotemme :)

Minua väsyttänee huomenaamulla, sillä minun täytyy raahautua aamulla töihin. Se on vain niin vaikeaa olla jumiutumatta tietokoneen ääreen kun tarkoitus on vain lukea sähköpostit… Hyvää yötä!

Olen juuri maalannut varpaankynteni, vain siksi että vihdoin tänään pääsen urheiluklinikalle.

Minä todellakin vihaan loukkaantumista. Ja valitettavasti näitä tapauksia on ollut useita. Murtunut nilkka, nivelsidevammat nilkassa, lihasvamma selässä, murtunut luu kämmenen päällä ja nyt tämä nilkkavamma…

Esimerkiksi nyrjähtäneen nilkan voi teipata, ja treenaamisen voi aloittaa melko aikaisessa vaiheessa. Treenaaminen ei ole vaarallista, mutta toki jalkaa pitää varoa sen verran, ettei sitä nyrjäytä heti uudelleen. Minun vammani on siitä hankala, että kyseessä on rasitusvamma.

En halunnut lopettaa treenaamista kun aloin tuntea hieman kipua juostessani, se ei tuntunut niin vaaralliselta silloin. Mutta kipu paheni ja paheni, ja silloin olin keskellä kilpailukautta, joten jatkoin treenaamista vaikka kipu yltyi sietämättömäksi. Vuodatin paljon kyyneleitä, sekä kivun että pettymyksen takia, sillä en pystynyt parhaisiin suorituksiini. EM-kilpailuiden jälkeen kesti yli kaksi kuukautta ennen kuin pystyin rasittamaan jalkaa, sillä pelkkä käveleminenkin oli kivuliasta.

Siitä on nyt noin kuusi kuukautta kun aloin ensimmäisen kerran tuntea, että nilkassani on jotakin vikaa. Eikä nilkka ole kunnossa vieläkään. Olen alkanut taas treenata, mutten juokse ennen harjoituksia, ja välttelen hyppimistä. Pelkään todenteolla sitä, että nilkka alkaa kipeytyä uudelleen, sillä tämä paranemisprosessi on ollut tavattoman pitkäkestoinen.

Pystyn vihdoin taas treenaamaan akrobatiaa, mutta jos teemme samoissa harjoituksissa paljon juoksevaa akrobatiaa, alan usein tuntea laskeutumiset nilkassa. Rasitan nilkkaa ainoastaan joukkuetreeneissä. Olen siis saanut unohtaa kaikki hauskat jumpat, ja sen sijaan kuntosalilla treenaan lähinnä lihaskuntoa ja käyn joissakin (tylsissä) jumpissa, joissa ei hypitä eikä juosta.

Tunnen, ettei nilkka kestäisi vielä esimerkiksi säännöllistä juoksemista. Ihmettelen vain, kuinka kauan tulee kestämään ennen kuin nilkka on kuin aikaisemmin? Ja kun nilkka on täysin parantunut, onko mahdollista että sama vamma uusiutuu? Olen valmistautunut siihen, etten tule saamaan kovin paljon vastauksia vielä tänään, mutta toivottavasti saan lähetteen magneettikuvaan. Se olisi ainakin yksi askel eteenpäin.

// Käynti urheiluklinikalla oli täysin turha. Lääkäri totesi, että jalka on magneettikuvattava, ja olin valmis matkustamaan kotiin jo noin minuutin kuluttua, mutta luonnollisesti huomattavan summan köyhempänä.

Oj jag har saknat den riktiga Dragons spririt! Ikväll rockade vi. Dock jag fick ett smäll på nyckelbenet (igen) men jag tror att det gick inte så illa den här gången utan det blir nog endast ett mäktigt blåmärke. Nu har jag massor av extra energi men jag måste väl försöka gå och lägga mig i tid.

Helgen blir rätt lugn för min del. Jag jobbar imorgon och på kvällen ska jag på bio. Söndag blir förhoppningsvis en effektiv plugg- & städdag (eller alternativ bara hemmachill i mjukisar…).

Pääsin joukkueeni kanssa mukaan ruotsalaiseen lastenohjelmaan. Pätkä kyseisestä ohjelmasta löytyy Ruotsin television nettisivuilta. Me näymme noin kuuden minuutin kohdalla videota.